Onnellinen päästä varpaisiin

sunnuntai 14. joulukuuta 2014

Läsnäoloa jouluun


Joulunaika. Millaisia ajatuksia se sinussa herättää? Minulle se herättää roppakaupalla hyviä fiiliksiä erityisesti tänä vuonna, kun pääsemme muuttamaan puolisoni omin käsin rakentamaan uuteen kotiimme.

Olin jokin aika sitten messuilla ja siellä kyselin ihmisiltä heidän eniten kohtaamistaan haasteista arjessa. Ylivoimaisesti eniten ihmiset kokivat jatkuvan kiireen suurimpana arjen haasteenaan. Kiire on monelle haaste myös, vai pitäisikö sanoa eritoten jouluna.

Haluan tulevana vuonna kirjoitella näistä haasteista enemmänkin. Jos haluat auttaa minua, voit täyttää tuon saman kyselyn nimettömänä. Kiitos, kun osallistut: https://fi.surveymonkey.com/s/TRJZ67H

Olen sitä mieltä, että suurin osa kokemastamme kiireestä on oman päämme sisällä luotua. Kerron seuraavaksi miksi ajattelen näin ja se liittyy läsnäolemiseen.

Kun olemme läsnä, meillä on lähes aina asiat hyvin. Pahaa oloa ja ahdistusta aiheutuu, kun lähdemme vaeltamaan ajatuksissamme menneisyyteen tai tulevaan. Voimme kokea katkeruutta asioista, joita olemme kokeneet. Menneisyyden haamut voivat siellä koputella. Voimme luoda itsellemme jopa paniikin sillä, kun pelkäämme jotain tulevaa, jota ei edes välttämättä tapahdu koskaan. Sen sijaan, kun palaamme tähän hetkeen, ei siinä yleensä tosiaan ole mitään vialla. Ehkä päätämme saattaa särkeä tai jotain sellaista, joka vie huomiota hieman toisaalle, mutta varmasti saat kiinni siitä mitä tarkoitan.

Mitä tapahtuu mielessämme, kun olemme kiireisiä? Ensinnäkään emme ole silloin läsnä, vaan mielemme täyttyy kymmenistä, ellei jopa sadoista asioista, joita koemme, että on pakko tehdä.

Tässä mielentilassa, - erityisesti jos se jatkuu pitkään, menetämme kyvyn laittaa asioita tärkeysjärjestykseen ja vähäpätöisetkin asiat alkavat tuntua tärkeiltä ja kiireelliseltä tehdä. Ennenkaikkea pakolta tehdä.

Haluatko pysäyttää tuon mielesi rumban? Kokeile seuraavaa harjoitusta, joka ei vie sinulta aikaa kuin muutamia minuutteja, mutta tuo mukanaan rentoutta.

Hengittele syvään. Keskity hetken aikaa täysin hengitykseesi ja kaikkeen, mikä siihen liittyy. Miten kehosi liikkuu, kun hengität. Millainen ääni siitä lähtee. Miltä vaatteesi tuntuvat kehoasi vasten hengityksessä. Millainen rytmi hengitykselläsi on. Millä tavalla rentoutat itsesi kiinnittäessäsi huomiosi vain hengitykseesi?

Siirrä nyt huomiosi kaikkeen siihen, mitä kuulet ulkopuoleltasi. Anna itsesi levähtää hetki kuunnellen vain kaikkea sitä, mikä on ulkopuolellasi.

Miltä nyt tuntuu?

Tiedän, tämä harjoitus ei vie pois tekemättömiä töitä, mutta tämän harjoituksen tarkoitus on antaa sinulle rauhallisuutta tehdä niitä asioita, joita valitset tehdä. On ihan eri asia suorittaa asioita lähes paniikissa, kun mielessä hakkaa ajatuksia kuten "En kerkeä millään", "Liikaa hommaa!" tms kuin tehdä ne samat asiat läsnäollen, rauhassa.

Itse olen kokenut, että läsnäollen saan tehokkaammin asioita tehtyä kuin silloin, jos repsahdan kiiremoodiin. Teen asioita yksi kerrallaan sen sijaan, että yrittäisin reagoida moneen asiaan melkein yhtäaikaa. Miten sinulla?


tiistai 25. marraskuuta 2014

Mantelisilakat ja kurkumabataatti

Tänään halusin paistaa silakat hitaasti haudutellen leivinuunin somassa jälkilämmössä.

Mantelisilakat

(ohje neljälle hengelle)

n. 600 g silakkafileitä
merisuolaa
1 pieni sipuli
1,5 dl mantelijauhoa
1 dl kaurakermaa
mustapippuria

Levitä silakkaiset vadille ja helhäyttele päälle hieman merisuolaa.


Siivuta sipuli ja ripottele sipulinpalaset kalojen päälle. Valuttele kaurakerma koko komeuden päälle.


Sirottele mantelijauhe tasaisesti sekä vielä vähäsen mustapippuria, niin son siinä! Jos sinulla on leivinuuni ja vieläpä lämpimänä, niin eikun sinne nätisti muhimaan. Nämä onnistuvat myös sähköuunissa, paista 200 asteessa noin 15 minuuttia.

Kurkumabataatti

1/2 kg bataattia
voita
2 tl kurkumaa
mustapippuria
merisuolaa
valkosipulia

Anna voin sulaa pannussa ja ripottele kurkuma sulaneen voin päälle. Kurkuman paistuessa lisää mustapippuri, joka tehostaa kurkuman terveysvaikutuksia. Lisää siivutettu bataatti ja malta antaa hautua hitaasti kypsäksi. Ripottele merisuolaa ja tuoretta valkosipulia päälle, kääntele ja lautaselle :)

Kurkuma ja valkosipuli ovat luonnonlääkkeitä. Kurkuma poistaa tulehdusta kehosta ja sen on todettu rotilla tehdyissä kokeissa voivan parantaa vaurioituneita aivoja, valkosipulia ei turhaan mainosteta luonnon omana antibioottina, jolla ei liene muita haittavaikutuksia kuin haju, joka sekin ajan myötä häipyy, kun keho tottuu siihen.






Salaatti

Lollo Rosso -salaattia
tuorekurkkua
1 Myrttisen suolakurkku
pätkä varsiselleriä
keltaista ja punaista paprikaa
rucolaa
tilliä (tuoreena)
persiljaa (tuoreena)
nokkosensiemeniä
runsaasti kylmäpuristettua oliiviöljyä

Tarjoillaan seurana <3 Ja juu-u. Tässä pitäisi ehkä olla kuvakin salaatista, mutta nyt ei oo :o) Se epäonnistu...










lauantai 15. marraskuuta 2014

Koulukiusaamisesta sananen

© Todd Quackenbush


Nuori Odin ei jaksanut enää pelätä koulukiusaajiaan, vaan valitsi kuoleman. Luin juuri tämän surullisen uutisen Iltalehdestä. Kuolinpäivänään Odin oli vastannut äidilleen "kyllä", kun hän oli kysynyt menikö koulupäivä hyvin. Suomessa Joni miettii olisivatko hänen kiusaajansa onnellisia, jos hän tappaisi itsensä, niinkuin he ovat toivoneet (Iltalehti).

Tämä surettaa, sillä toivoisin kaikkien lasten voivan kokea olonsa turvalliseksi missä ikinä ovatkaan ja tulevansa hyväksytyiksi juuri sellaisina ihanina ainutlaatuisina yksilöinä kuin mitä he ovat.

Odinia oli kiusattu kahdessa eri koulussa haukkumalla, paiskomalla hänen tavaroitaan, yritetty sytyttää tuleen hänen vaatteensa ja hänet oli uhattu myös tappaa. Hänen päälleen oli syljetty, kuin myös pieksetty. Jonia haukuttiin, pakotettiin ostamaan erilaisia asioita, hänen pahoinpitely kuvattiin ja levitettiin sosiaalisessa mediassa. Molemmissa tilanteissa vanhemmat ja lapset kokivat, etteivät saa sitä apua koulun henkilökunnalta, mitä olisivat toivoneet.

“13-vuotiaan ei kuuluisi riistää omaa elämäänsä.
Olkoon tämä meille kaikille herätyssoitto.”

-
Aurskogin pastori koskettaa puheellaan

Jos pohdimme tätä surullista asiaa syyllistävän ajattelun kautta, näemme vain syypäitä. Näemme ja koemme, että “Ne opettajan paskiaiset pitäisi panna pois viroistaan, kun eivät ottaneet Odinin huolta tosissaan”. Tai voimme ajatella “Kyllä se nykynuoriso on sairasta, mikä heitä riivaa? Pitäisi kaikki viedä vanhempineen vankilaan ja heittää avain pois.”

Mitä, jos tämän asian ajattelisi ihan toisella tavalla?


Minua ilahduttaa lukea Odinin äidin kommentti: Emme etsi syyllistä. Mutta vastuu ei ole sama asia kuin syyllisyys. Näillä asioilla on suuri ero.” Olen samaa mieltä hänen kanssaan. Surullinen tapahtuma on jo tapahtunut. Odinia ei saa takaisin, vaikka millaisia temppuja tekisi. Vaikka mielemme kuinka haluaisi rankaista jotain, emme saa aikaan positiivista muutosta rankaisun kautta.

Miten vankilassa tuomiotaan istuvat ihmiset? Kuinka moni heistä ymmärtää tuomionsa aikana oman vastuullisuutensa tapahtuneisiin asioihin, vai kasvattaako vankila-aika kaunaa ja kostonhalua entisestään?

Syypäiden etsimisen sijaan meidän tulee miettiä ratkaisuja, jotta meidän ei tarvisi lukea saati kokea mitään tällaista.

Ehkä ihmettelet nyt, että pitäisikö kaikki jättää rankaisematta ja päästää vastuusta? En toki.

Vastuu. Se on tärkeä asia. Se on ihan meidän jokaisen asia. Jokaisen meidän tulee kantaa vastuu tekemisistämme. Kun ajattelen koulukiusaamistilanteita, koen, että ratkaisu ei ole yksin opettajien ja muun koulun henkilökunnan harteilla. Se on meidän jokaisen asia.

Muistele hetki jotain tilannetta, jossa sinua on syyllistetty jostain. Asian suurudella tai pienuudella ei ole merkitystä, ainoastaan sillä tunteella, jonka olet tuossa hetkessä kokenut. Jos meitä syytetään jostain asiasta, yleensä reagoimme siihen puolustautumalla. Emmekä tunne oloamme kovin hyväksi. Vaikka siis sisimmässämme voisimmekin kokea, että olemme tehneet jonkun virheen, emme silti koe oloamme hyväksi.

Miksi? Emme tuossa hetkessä kykene näkemään aktiivisena olevaa tarvettamme, saati meitä syyttävän ihmisen tarvetta. Näemme vain asioita, joilla puolustamme itseämme ja tekemistämme. Ehkä saatamme tuossa tilassa vetää myös muita ihmisiä mukaan “Olisin tehnyt tämän, jos tuo yksi olisi huolehtinut osastaan”, tai ehkä kiusaaja on voinut ajatella “En olisi kiusannut, jos tuo ei olisi provosoinut”.

Jokaisessa hetkessä toimimme sen parhaan tiedon mukaan, mikä meillä on. Lehtien uutisoinnin mukaan aikuiset eivät kantaneet vastuuta Odinin turvallisuudesta. Mieti hetki sitä, että MIKSI Odinin opettajat eivät puuttuneet kiusaamiseen?
  • Mitä, jos he ovat olleet ylikuormittuneita jatkuvasta hälinästä ja levottomuudesta koulussa, jolloin Odinin ongelmat ovat tuntuneet vähäpätöisiltä, eivätkä he ole ymmärtäneet miten tuskallista kiusaaminen oli hänelle?
  • Ehkä he olivat ottaneet yhteyttä kiusaajien vanhempiin ja saaneet sättimistä osakseen kiusaajien vanhemmilta, jotka eivät hyväksy, että heidän oma lapsensa voisi kiusata ketään ja on Odinin oma syy, jos tulee kiusatuksi. 
  • Entäpä, jos tilanne on ollut sellainen, että he kohtaavat työssään useita kertoja päivässä erilaisia riitatilanteita, eivätkä ole nähneet Odinia kiusattavan, ja sitä kautta kokevat, etteivät voi lähteä syyttelemään ketään pelkästä huhupuheesta? Tällöin Odinin ongelmat ovat tuntuneet vähäpätöisiltä, eivätkä he ole ymmärtäneet miten tappavan tuskallista kiusaaminen oli hänelle?
Uskon, että jos heillä olisi ollut tarvekeskeisen ajattelun malli tukenaan, olisi asiat selvitetty. Myöskin tarpeet kiusaajien pahan olon takana olisi selvitetty aikapäiviä sitten.

Miksi nuori sitten kiusaa? 

  • Voi olla, että hän kokee tarvitsevansa vahvan kuoren ja uskoo, että oman itsensä avaaminen on heikkoutta. 
  • Hän voi kokea, etteivät vanhemmat välitä hänestä, koska eivät anna hänelle hänen mielestään riittävästi aikaa. Tuhoisalla käyttäytymisellä hän voi yrittää tehdä itseään näkyväksi.
  • Mitä, jos häntä itseään kiusataan kotona vaikkapa isomman sisaruksen toimesta? 
  • Entäpä, jos hän ei vain yksinkertaisesti ymmärrä, miten kiusattu kokee asian. Jos hän itse ajattelee, että kiusaaminen on täysin harmitonta?
  • Voi olla, että hänellä on erilaisia pelkotiloja, jotka ajavat hänet kiusaamaan muita. 
  • Hän voi saada kiusaamisesta valheellisen tunteen omasta ylimmyydestään. 
  • Hän voi kokea valheellista hetkellistä hyvää oloa siitä, kun saa alistaa toista, niinkuin häntä itseään on alistettu. 
Väitän, ettei hän kuitenkaan voi hyvin. Väitän, että ehkä hänkin menee nukkumaan itkien omaa pahaa oloaan. Hänellä voi olla lukuisa joukko tarpeita, jotka eivät tule tyydytetyksi. Ehkä hän kokee, ettei hänen sanomaansa kuulla siten, kuin hän toivoisi itseään kuultavan. Ehkä hän kokee, että haluaisi saada arvostusta ja olisi hyväksytty sellaisena kuin on.

Kiusaamisella hän on toteuttanut jotain tarvettaan, mikä on näkynyt tuhoisana käytöksenä Odinia kohtaan. Hänellä ei ole ollut osaamista ja “työkaluja” siihen, miten toteuttaa tuota tarvettaan niin, ettei muut saati hän itse vahingoitu. Huomaathan, että oli syy mikä tahansa, ei se anna kenellekkään oikeutta toimia tuhoisasti toista kohtaan, mutta pelkillä kielloilla, rangaistuksilla ja säännöillä emme pötki pitkälle, vaan ihmisen tulee empatian ja ymmäryksen kautta sisäistää asia.

Jos elämme syyllistävässä ajattelussa ja tunnemme iloa siitä, kun kuulemme esimerkiksi jonkun koulukiusaajaan saaneen köniin tms ja ajattelemme “Se oli sille aivan oikein”, on meillä mielestäni silloin samantapainen valheellinen tunne omasta ylimmyydestämme.

Sillä eihän se mitään ratkaise. Ei se saa jo tapahtunutta tekemättömäksi. Nyt on aika keskittyä niihin asioihin, jotka tuovat meille ratkaisuja rankaisujen sijaan. Asioihin, joiden kautta opimme näkemään tarpeet toisen käytöksen takana. Asiohin, jotka oikeasti lisäävät rauhaa sydämissämme.

Tarvekeskeisessä ajattelussa emme näe ihmisiä syyllisenä ja uhrina, vaan näemme heidät ihmisinä, joilla molemmilla on yksi tai yleensä useampi tarve, joka suorastaan huutaa tulla täytetyksi. Koen, että emme saa muutosta aikaan nipulla säännöksiä, vaan sillä, että annamme lapsillemme ja nuorillemme "työkaluja" hoitaa tällaiset tilanteet.

Emme myöskään käytä "leimoja".  Leimalla tarkoitetaan ihmisen nimittämistä joksikin, esimerkiksi "koulukiusaaja" tai "koulukiusattu", "uhri" tai vaikkapa "narsisti". Huomaa miten oma suhtautumisesi muuttuu, jos kohtaat henkilön, jota on juuri kutsuttu narsistiksi. Miten suhtautuisit tuohon ihmiseen, jos et etukäteen olisi kuullut tätä leimaa? Tässä kirjoituksessa olen kyllä käyttänyt leimoja luettavuuden vuoksi.

Se, että kiusaaja ymmärtäisi ajatusmallit käytöksensä takana, rauhoittaisi häntä. En siis sano, että se ratkaisisi kaikki hänen asiat. Esimerkiksi, että yhtäkkiä hänen vanhempansa luopuisivat viikonloppu-kännistään ja osaisivat rakastaa häntä pyytettömästi, mutta kun opimme näkemään tarpeet sekä oman että muiden käytöksen takana, astuu rauha sydämeemme ja meillä on enemmän eväitä, joita tarvitsemme tunteaksemme iloa ja onnellisuutta. Osaamme kantaa vastuun tekemisistämme.

Kun hyväksymme itsemme, meidän on hyvin helppo hyväksyä myös muiden erilaisuus. Ja se on mielestäni yksi parhaista rikkauksista, jota meillä voi olla.




Lähteet: 
Iltalehti 13.11.2014
VG.no
Iltalehti 15.11.2014

perjantai 24. lokakuuta 2014

BruttokansanOnnellisuus





Luin ilahtuneena pienestä valtiosta nimeltänsä Bhutan, jossa bruttokansantuotteen sijasta tavoitellaan bruttokansanonnellisuutta. Tämähän on hieno juttu!

Huomasin tuntevani pian myös pettymystä, kun luin erään toisenkin artikkelin sekä katsoin Ajankohtaisen Kakkosen, joiden kautta minulle selvisi, että tämä onnellisuustavoite koskee ainoastaan heteroja buddhalaisia. Itse toivoisin, että eläisimme sopusoinnussa niin ihmisten kuin luonnon kanssa. Kunnioittaen ja arvostaen toinen toisiamme. Oli jutussa monta muutakin seikkaa, missä en ollut samaa mieltä, mutta keskityn nyt niihin asioihin, jotka ilahduttaa, hihhii.

Miten tuota onnellisuutta sitten mitataan?


Onnellisuusindeksiin huomioidaan:
  • Terveys
  • Ajankäyttö
  • Kulttuurin monimuotoisuus
  • Hyvä hallinto
  • Yhteisöllisyys
  • Luonnon tila
  • Elintaso
  • Koulutus
  • Psykologinen hyvinvointi

Onnellisuuden tutkimuslaitoksen tutkija, Tshoki Zangmo havainnollistaa bruttokansanonnellisuuden tärkeyttä vertauksella “Bruttokansantuote kertoo kuinka paljon puuta myydään, mutta se ei kerro, paljonko metsää jää tuleville sukupolville.” Hän myös jatkaa, ettei onnellisuutta mitata sen hetkisen fiiliksen mukaan, sillä ihmisten vastaus riippuu aina paljon siitä hetkestä ja mielentilasta, jossa ihminen silloin on.

Tämä on tärkeää, sillä meidän kulloiseenkin kokemaamme hetkeen vaikuttaa niin monet asiat esimerkiksi miten olemme nukkuneet yömme tai mitä olemme syöneet, - kuin myös ne ajatukset, joita olemme ihan juuri ajatelleet.

Israelilais-Amerikkalainen psykologi, Daniel Kahneman kertoo tutkimuksesta, jossa vertailtiin saksalaisten opiskelijoiden vastaavuussuhdetta liittyen siihen, missä järjestyksessä kysymykset esitetään. Ensimmäiselle ryhmälle esitettiin kysymykset:

“Kuinka onnellinen olet nykyään?”
“Kuinka useilla treffeillä kävit viime kuussa?”


Tutkijat olivat kiinnostuneita löytyykö vastausten välillä vastaavuutta. Olisivatko ne opiskelijat onnellisempia, jotka olivat käyneet useilla treffeillä kuin ne, jotka eivät olleet käyneet? Vastaavuutta ei löytynyt, vaan korrelaatio oli nolla vastausten välillä.

Toinen tutkittava ryhmä sai samat kysymykset, mutta päinvastaisessa järjestyksessä:

“Kuinka useilla treffeillä kävit viime kuussa?”
“Kuinka onnellinen olet nykyään?”


Tulokset olivat aivan erilaiset. Korrelaatio treffien lukumäärän ja onnellisuuden suhteen oli niin korkea kuin vain voi olla.

Mitä siis tapahtui? 


Jälkimmäisessä tilanteessa opiskelijat nousivat tai laskivat eri mielentilaan ensimmäisen treffi-kysymyksen johdosta - oli se sitten positiivinen tai negatiivinen, jolloin yhteys oli suora, kun kysyttiin onnellisuudesta.

Miten aidosti yhteinen yhteiskunta vaikuttaisi onnellisuuteesi?


Katsoin tänään myös Christian Felberin videon. Tuo video vaatii englanninkielen taitoa, mutta Christian Felberin kirja Näkyvä Käsi löytyy suomenkielisenä.

Koen, että Felberin visio yhteiskunnasta, joka olisi aidosti yhteinen, olisi hyvinkin tarpeen täällä meillä koti-Suomessa ja lisäisi varmasti tyytyväisyyttämme ja sitä kautta myös onnellisuuttamme.
 “Teos kuvaa konkreettisesti ja yleistajuisesti keinoja, joilla yrityksiä kannustetaan tuottamaan yhteistä hyvää, taloudellinen eriarvoistuminen pysäytetään ja rahoitussektorista tehdään kestävä. Teoksen ydin on vastuullisuuden mittaamiseen kehitetty yhteishyvälaskelma, joka ohjaa toimintaa jo useissa yrityksissä, kunnissa ja järjestöissä Keski-Euroopassa. Samalla teos tarjoaa tuoreita esimerkkejä ja ajatusmalleja muun muassa osuustoiminnasta, vihreästä taloudesta tai yritysvastuusta kiinnostuneille.” 

Felberin tavoite on, että epäeettisesti toimivat yritykset “kuihtuisivat” pikkuhiljaa pois tehden tilaa vastuullisesti toimiville yrityksille.


Mitä mieltä sinä olet? Millaisia rakennuspalikoita tarvisimme täällä, jotta ihmiset kokisivat enemmän onnellisuutta? Ilahdutathan minua kommentillasi, kiitos!

Viitteet:
http://yle.fi/uutiset/bhutan__onnellisuuden_edellakavija/7539218
http://yle.fi/uutiset/nakokulma_saroja_onnelassa/7539265
http://areena.yle.fi/tv/2160152 (27 pv jäljellä tätä kirjoittaessa, eli 24.10.2014)
http://johngaynardcreativity.blogspot.fi/2012/01/how-and-why-1-year-differs-from-365.html
http://www.gaudeamus.fi/felber-nakyva/

Mukavia hihityksiä ja oivalluksia päivääsi!

maanantai 29. syyskuuta 2014

Eivätkö asiat menneetkään sovitusti?


Miten tarvekeskeinen ajattelu suhtautuu siihen, kun ihmiset eivät pidä kiinni siitä, mitä sovitaan?

Tässä on hyvä erottaa se, että jos on kyse esimerkiksi työpaikasta, niin työpaikan sääntöjen noudattamatta jättäminen voi johtaa erottamiseen, jos työntekijä vaikkapa toistuvasti laiminlyä työtehtäviään, tai tulee vaikkapa humalatilassa työmaalle.

Sen sijaan ihmisten välillä sovitut asiat ovat hieman kimurantteja. Kun ollaan tilanteessa, jossa toinen ei toimi sovitulla tavalla, se voi nostattaa tunteita pintaan. Kuitenkin hyvä olisi muistaa, että se toinenkin yrittää täyttää jotain tarvettaan.

Kutsunpas näitä tarinan henkilöitä Raimoksi ja Matiksi. Raimo ja Matti ovat sopineet menevänsä elokuviin, jonka näytös alkaa klo 18.00. Raimoa hieman huolettaa, sillä Matti on useimmiten myöhässä. Raimo on elokuvateatterilla hyvissä ajoin, popcornit ja juomat valmiina. Mattia ei näy eikä kuulu, vaikka kello on jo viittä vaille kuusi. Raimo tuntee, kuinka kiukku alkaa nousta. Hän soittaa Matille, joka kertoo juuttuneensa ruuhkaan ja olevansa elokuvateatterilla 18.15.

No mitäs tarpeita tässä sitten nousee esille? Raimoa kiukuttaa, sillä hänelle sovituista ajoista kiinni pitäminen on tärkeää, ja sitä paitsi hän tykkää katsoa elokuvat ihan alusta. Hän koki myös turhautumista, sillä oli hankkinut popcornit ja juomat valmiiksi, jotta yhteinen leffahetki voisi alkaa lunkisti. Turhautumisen takana oli tarve olla avuksi.

Entäpä sitten Matti? Voi olla, ettei hänelle ole ollenkaan niin tärkeää olla ajoissa ja saada katsoa leffa ihan alkuminuuteista lähtien. Voi olla, että hänelle on tärkeämpää viettää yhdessä aikaa ystävänsä kanssa.

Ja lisäksi on hyvä muistaa, mikä pettymyksen takana on. Pettymyksiä koemme, kun luomme odotuksia mielessämme siitä, miten jonkun asian pitäisi mennä. Entä, jos emme loisi odotuksia ollenkaan? Mitä silloin tapahtuisi? On hyvä huomata, että alamme voida huonosti sillä hetkellä, kun alamme tuomita toisen tapaa toimia. Tai, jos alamme sättiä tuota toista osapuolta mielessämme “se petturi, se luopio, se pas**nen”, eikös juu :o)

Mitä neuvoja tässä siis Raimolle? Hän voi aloittaa hyväksymällä sen, että Matti myöhästelee. Hän voi mennä yksinkin elokuviin, tai ehkä jonkun toisen ystävän kanssa, tai odotella sitä, että kyllä se Matti jossakin välissä tulee paikalle. Mikään ei olisi estänyt Raimoa kilauttamasta Matille, että “Menen nyt elokuviin, jätän sinun lippusi vahtimestarille. Tule, kun kerkeät!”

Hyväksymällä tilanteen sellaisena kuin se on, vaikkakin se poikkeaisi siitä, mitä olemme odottaneet, olemme rauhallisempia ja kykenevämpiä näkemään erilaisia vaihtoehtoisia tapoja toimia.

perjantai 29. elokuuta 2014

Nopea hernekasvissosekeitto


Satsista saa kolmen litran kattilallisen!

Voi miten suurta iloa pieni nainen voikaan tuntea, kun uudessa - vielä rakenteilla olevassa kodissaan saa ensimmäistä kertaa lämmittää pienen kulhollisen kasviskeittoa puuhellan hellivässä lämmössä, aah <3

Tein kattilallisen nopeasti valmistuvaa hernekasvissosekeittoa, jotta sitä on nopsa lämmäyttää vähäsen sitten raksallakin.

Tarvitset:

5 isoa porkkanaa
250 g hernerouhetta (esim. 1 pussi Milletin hernerouhetta)
½ kesäkurpitsa
kourallinen pinaattia
1 sellerinvarsi
3 valkosipulinkynttä
½ punasipuli
½ parsaa
luomukasvisliemikuutio
merisuolaa
mustapippuria
½ tl kurkumaa
1 tl paprikajauhetta
1 rkl nokkosensiemeniä
vettä

(paahdettuja auringonkukansiemeniä)


Laita hernerouheet kulhoon, kaada kiehuvan kuumaa vettä päälle sen verran, että hernerouheet peittyvät. Anna turvota sillä aikaa, kun valmistelet keiton alulle.

Kuori ja pilko porkkanat, selleri sekä sipulit. Laita 3 l kattilaan vettä sen verran, että peittyvät juuri ja juuri. Anna hautua kannen alla. Heitä sekaan luomukasvisliemikuutio. Kun keitos kiehuu, pilko sekaan parsat ja kesäkurpitsa. Nakkaa sekaan myös turvonnut hernerouhe. Nakkaa viimeisenä sekaan pinaatit ja mausteet. Surauta sauvasekoittimella sileäksi. Tämä keitto on melko miedon makuinen, voisi piristyä vaikka paahdetuista auringonkukansiemenistä.

Nokkosensiemeniä on tosi helppo kerätä ja kuivattaa. Löydät hyvän ohjeen siitä Eilistä paistoa -blogista.

torstai 21. elokuuta 2014

Raakasuklaa tuoreista mustikoista ja vadelmista



Halusin kokeilla, miltä tuoreista marjoista tehty raakasuklaa maistuu... No.... ihan taivaalliselta se maistuu <3 Tein jälleen reilun satsin perussuklaata, josta sitten kasasin useamman satsin herkkua.


Raakasuklaa:

2 dl kaakaomassaa
½ dl kookosöljyä
3 dl kaakaovoita
1 tl ruususuolaa
½ dl lucumaa
1 dl kaakaojauhetta
2-3 rkl hunajaa
2 rkl macaa
tuoreita marjoja

Raasta kaakaomassa ja -voi. Sulata massa, voi, öljy ja hunaja nestemäiseksi vesihauteessa. Huolehdi, ettei vesi ole kiehuvaa, sillä liian kuuma vesihaude vie ravinteet pois suklaastasi! Lisää sulaan suklaaseen ruususuola, lucuma, kaakaojauhe ja maca. Sekoita hyvin.

Voit toimia kahdella tapaa riippuen siitä, millaisen näköistä suklaastasi haluat. Voit tipautella marjoja muotin pohjalle ja kaataa sulaa suklaata päälle, tai kaataa muottiin ensin suklaa ja sitten vasta ripotella päälle marjat, jotta marjat jäävät hieman näkösälle.


Vinkki: Pese maitopurkki, leikkaa se kahtia. Nido nitojalla suuaukko kiinni. Kaada sulaa suklaata hieman pohjalle ja ripottele marjat päälle. Valmis suklaa on todella vaivaton irrottaa maitopurkista.


Laita suklaasi jääkaappiin jähmettymään. Pidempää säilytystä varten siirrä herkut pakastimeen. Käytin näissä suklaissa tuoreita vadelmia ja mustikoita. Voi miten suloisesti sulaa suuhun….

maanantai 18. elokuuta 2014

Mustikka-herukkapiiras (raaka)


Piiras tuoreista marjoista

Pohja:
2 kkp manteleita
7 taatelia (kivetöntä)
1 ½ rkl kookosöljyä
½ tl ruususuolaa

Jauha monitoimikoneella tai blenderillä mantelit jauhoksi. Silppua koneella myös taatelit pieneksi silpuksi. Ripottele ruususuola pinnalle sekä sula kookosöljy. Sekoita kaikki ja taputtele pienehkön vuuan pohjalle. Voit jättää noin ruokalusikallisen päälle ripoteltavaksi.


Täyte:
2 kkp cashewia, jota on liotettu yön yli
½ sitruunan mehu
1 ½ rkl kookosöljyä
1 rkl karppisokeria (erytritoli)
(1 reilu rkl hunajaa, jos käytät happamia marjoja)
1 tl vaniljajauhetta
½ tl ruususuolaa
3 dl marjoja (käytin 1 dl punaviinimarjaa, 1 dl mustikkaa ja 2 dl herukkaa)

Jauha blenderillä cashewit. Tehokkaalla blenderillä saa liotetut cashewit tosi nätiksi sileäksi mössöksi, mutta kyllä sitä vaatimattomimmillakin laitteilla pärjää. Itselläni ei ole vielä supertehokasta blenderiä, vaan hommat hoituvat 70-luvulta peräisin olevalla Moulinexin tehosekoittimella, hieman tuoreemmalla Moulinexin yleiskoneella, sähkövatkaimella ja bamixilla. Laita sekaan marjoja lukuunottamatta kaikki ainekset ja myös vesihauteessa sulatettu kookosöljy. Täyte on mielestäni melko "rahkatorttumainen", jos jättää hunajan pois. Laitoin kuitenkin hunajaa valitsemieni marjojen vuoksi. Sekoita mahdollisimman sileäksi. Sivele täyte pohjan päälle. Voit jättää täytettäkin muutaman ruokalusikallisen sivuun. Nakkaa marjat päälle. Tipauttele loput täytteet ja pohja marjojen päälle. Anna olla jääkaapissa ainakin muutaman tunnin ennen tarjoilua.

Jälkikommentti: olipa raikkaan makea piiras, nam! Vaan pohjasta tuli todella hajoavaa, ehkä olisi pitänyt kuunnella intuitiota ja tehdä nämä pieniin jälkiruokakuppeihin...

torstai 31. heinäkuuta 2014

Iloitsetko vai paheksutko muiden onnistumisia?



Iloitsen muiden iloista ja onnistumisista - myös silloin, kun minulla ottaa jokin asia päähän tai surettaa. Huomaan, että tunnen kateutta hyvin harvoin. Tunnen iloa tästä ”ominaisuudestani”. En ole sitä juuri koskaan kunnolla pysähtynyt miettimään, vasta kuin nyt pyynnöstä.

Wikipedia määrittelee kateuden seuraavasti:
Kateus on mielentila, joka merkitsee yleensä toisen paremmuuden, menestyksen tai muun sellaisen aiheuttamaa vihan, alemmuuden, mitättömyyden, huonommuuden, kykenemättömyyden, syyllisyyden tai harminsekaisen pahansuopeuden tunnetta. Nykysuomen sanakirjan mukaan kateus liittyy ihmiseen, joka ei suo toiselle hyvää ja haluaa itselleen hyvän, joka toisella on. Se ei vaadi uhriltaan välttämättä mitään erityistä.

Jos tunnet kateutta, voi mielesi aiheuttaa sinulle kärsimystä kuullessasi ystäväsi ulkomaan matkasta, ihanasta puolisosta, isosta ja pulleasta lompakosta, ystävistä tai jostain muusta. Voit tuolloin kokea, ettei se ole sinulle mahdollista. Se voi olla osin tottakin, sillä en tiedä mitä maailma on sinun kohdallesi varannut. Niin. En sano, että höpö-höpö - kaikki on mahdollista, sillä en usko, että kaikki asiat ovat meille tarkoitettuja. Hieman samaan tapaan kuin usein näkee hoettavan ”yritä, kunnes onnistut”. Ei kaikkien ole tarkoitus onnistua siinä, missä yrittävät. Ehkä heillekin on oma polkunsa. Ehkä jokin odottaa vielä valmistumistaan. Tai sitten ei. Joskus voi olla hyvä juttu osata pysähtyä.

Luottamus on ehkä isoin asia, johon sinun olisi hyvä keskittyä, mikäli haluat päästä irti kateuden aiheuttamasta tuskasta ja opetella nauttimaan rakkaiden, läheistesi ja jopa ventovieraiden onnistumisista. Asioilla on tapana järjestyä - tavalla taikka toisella.

Kateudella, kuin myös muilla tunteilla on tärkeä tehtävä. Se herättää sinut tietoiseksi tarpeistasi. Jos hetken mietit jotain ihmistä, jota kohtaan tunnet kateutta, mitä tarvisit tuossa tilanteessa? Mikäli kadehdit vaikkapa naapurin uutta autoa, niin se ei ole itse asiassa auto, mitä tarvitset. Mieti, mikä tarve on kateuden takana? Mitä tuo auto mahdollistaisi sinulle?

Joskus voimme kuvitella, ettei meistä ole johonkin, vaikka meistä on. Uskon, että ihminen voi oppia loistavaksi siinä, missä hän haluaa oppia loistavaksi. Kunhan vaan uskaltaa astua epämukavuusalueelleen sen sijaan, että keksisi kaiken maailman tekosyitä, kuten ”ei minusta nyt ole vaan tähän”, ”ei ole rahaa”, ”en minä voi, kun on tämmönen elämäntilanne”. No okei, toki esim rahan puuttuminen voi oikeasti hidastaa suunnitelmien etenemistä. Mutta on tärkeä muistaa kaksi asiaa. Jos koet olevasi vailla rahaa, se ei ole varsinaisesti raha, jota tarvitset. Raha on vain väline. Tarvitset jotain, minkä raha tai muu vastaava mahdollistaa.

Vanha sanonta toteaa ”Se, joka haluaa, keksii keinot. Se, joka ei halua, keksii selitykset.” Kumpaan kastiin sinä kuulut? Miksi tuhlaisit omaa aikaasi esteiden miettimiseen? Mieti ennemmin keinoja, joilla mahdollistat haluamasi asiat. Kun alat keskittyä asioihin, joita haluat sen sijaan, että keskityt niihin, joita et halua, alat nähdä metsän puilta. Jos joku asia ei toimi, kokeile jotain muuta keinoa.

Ihmetyttääkö sinua nyt, kun sanon ensin, ettei kaikki ole mahdollista ja sitten heti perään, että onpas? Uskon, että meillä kaikilla on oma polkumme. Joskus saatamme haluta asioita, joita emme oikeastaan tarvitse, mutta egomme jostain syystä haluaa tätä havitella. Tästä kirjoittelen myöhemmin erillisen blogitekstin ”Kaikki on mahdollista”.

Mielestäni on tärkeää muistaa myös vanha sanonta, joka mielestäni pätee myös kateuteen: ”Ennen kuin ryhdyt arvostelemaan jotakuta, kulje ensin kilometri hänen kengissään.”

Kun nyt mietit sitä ihmistä, jota kohtaan tunsit kateutta… Olisitko valmis hyppäämään hänen ”kenkiinsä”? Olisitko valmis kokemaan kaiken sen, mitä hän on elämässään kokenut? Olisitko valmis ottamaan vastaan kaiken sen, mitä hänellä on nyt? Hyvine ja huonoine puolineen?

Yleensä kateuden tunteet voivat johtua myös siitä, ettei ihminen yksinkertaisesti ymmärrä, mitä kaikkea hyvää hänellä on jo elämässään. Ihminen, joka on keskittynyt enemmän elämänsä kurjuuteen, on sokeutunut kaikelle sille hyvälle, joka hänellä on. Tuo näkökyky on mahdollista palauttaa esimerkiksi pitämällä kiitollisuuskirjaa. Kirjaa vihkoseen tai puhelimeesi joka päivä kuukauden ajan kaikki asiat, joista tunnet kiitollisuutta, - määrittelemättä niitä isoihin tai pieniin asioihin. Uskon, että huomaat positiivisia tuloksia ajattelussasi jo kuukauden päästä!

perjantai 18. heinäkuuta 2014

Kun perkeleet täyttivät huoneilman

@Shutterstock 


Miten se on mahdollista? Siis, että sain raivarit, vaikka olen opiskellut tarvekeskeistä ajattelua jo pari vuotta? Tämä ajattelumalli on tehnyt suorastaan ihmeitä elämässäni. On asioita, joissa pystyn näkemään tarvekeskeisen ajattelun helpommin kuin toisissa. Tämä sama kaava pätee moneen muuhunkin eri asiaan elämässä. Varmaan jokaisella.


Syyllistävä ajattelu on hyvin vahvasti usean suomalaisenkin selkänahassa tiukkaan, niin tiukkaan ommeltuna ja huoliteltuna. Syyllistävällä ajattelulla tarkoitetaan ajattelua, jossa ihminen syyttää toista ihmistä jostain tapahtuneesta. Suuttuu jostain, mitä näkee toisen tekevän tai sanovan, taikka jättävän tekemättä tai sanomatta.


Meillä kuitenkin on valta siihen, miten valitsemme ajatella
. Tarvekeskeinen ajattelu tarjoaa tämän hopeisella tarjottimella. Kun opimme oivaltamaan, miten ajattelutapa toimii, emme enää kuule syytöksiä syytöksinä, emme enää vihaa. Kuitenkin meidän tulee itse valita se, mitä polkua pitkin haluamme mennä.


Vielä silloin tällöin löytyy tilanteita, joissa huomaan palaavani vanhaan, syyllistävään ajatteluun. Kuten eilen, kun perkeleet täyttivät huoneilman. Meillä oli mehevä riita puolisoni kanssa.


Uskon, että jos jollain on vaikeuksia sopeutua tarvekeskeiseen ajatteluun, voi se johtua tilapäisestä “sokeudesta” nähdä oma tai toisen tarve tilanteessa taikka pelosta menettää hallinta, sillä tuo halu hallita on hyvin useilla ihmisillä melko voimakas, vaikkei kaikki sitä tunnistakkaan. Halulla hallita tarkoitan sitä, kun esimerkiksi toivomme
  • että ihmiset käyttäytyisivät jollain tietyllä tavalla, jota he eivät tietenkään tee
  • että maailma toimisi jollain tietyllä tavalla, jota se ei tietenkään tee
  • että poliitikot, asioista päättävät ihmiset toimisivat jollain tietyllä tavalla, jota he eivät tietenkään tee
  • että lapsemme käyttäytyisivät ja toimisivat, kuten toivomme, mitä he eivät tietenkään tee
  • että maailma varjelisi rakkaitamme aina kaikelta ”pahalta”, mitä se ei tietenkään aina tee
  • olevamme joissain asioissa samaa mieltä, toisissa eri mieltä, eikä se haittaa, mutta jos halu hallita astuu kuvioihin, jos päätämme tehdä jostain mielipide-eroavuudesta elämää isomman, vaikka sekin on vaan asia. Yksi asia.

Kukaan meistä ei ole marionetti. Onneksi.


No, palataanpa tuohon mun suuttumukseen. Hermostuin, kun kuulin puolisoni sanovan jotain, mitä en hyväksynyt. En kyennyt näkemään useaan tuntiin omaa tarvettani oman suuttumukseni takana, mikä teki oloni jotenkin turvattomaksi. Pystyin näkemään kyllä rakkaani tarpeen, mutta en kyennyt hyväksymään hänen tapaansa ajatella siten tästä asiasta, kuten hän ajatteli. Ja ei, en kerro riidan syytä. Lällällää. :oD


Etsivä löytää, sanotaan. Löysinpä minäkin viimein piilossa olevan tarpeeni. Olisin halunnut voida luottaa siihen, että rakkaani pitää kiinni siitä, mikä on sovittu jo aiemmin. Vielä, kun hän silloin aikoinaan oli samaa mieltä asiasta. Nyt ei ollut. Ei.


Elämässä ainoa varma asia on muutos. Vaikka kuinka vakaasti olemme tänä päivänä jotain mieltä jostain asiasta, se voi muuttua. Ehkä saamme uutta tietoa tai oivallamme jotain, mitä emme aiemmin oivaltaneet. Tai ehkä emme ole käsittäneet asiaa alunperinkään samoin, kuin muut.


Huomasin itsestäni myös sen seikan, josta aiemmin mainitsin, eli en kyennyt hyväksymään hänen tapaansa ajatella asiasta siten, kuin hän ajatteli. Vaikka ihan oikeasti siinä ei ole mitään sen kummempaa kuin, että hän on toista mieltä kanssani. Hieman samaan tapaan, kuin minä tykkään valkoisestä väristä ja hän vihreästä. Ei mitään sen kummempaa. Mielemme ehkä koettaa tehdä siitä maailmaa suuremman asian, mutta kun ymmärrämme, että me ITSE luokittelemme, mitkä asiat ovat meille tärkeitä ja mitkä eivät, voimme vaikuttaa myös siihen, ettemme enää ota asioita niin vakavasti.


Jos joku asia on tunnetasolla meille tärkeä, niin olkoot tärkeä, mutta emme voi vaatia ketään muuta pitämään asiaa yhtä tärkeänä. Ei kukko käskien laula. Tottakai voimme myös kihistä ja pihistä kiukkua, kun joku asia ei mene mielemme mukaan, mutta ketä se hyödyttää? Ketä se kuluttaa eniten? Kuka siitä kärsii? Miten maailma paranee? Make love, not war.


Minulle tarvekeskeinen ajattelu on ollut hieman kuin joku sivelisi pehmeintä silkkiä sieluani vasten. Kun kykenee näkemään sekä omansa, että toisen tarpeen käytöksen takana, ei yksinkertaisesti pysty olemaan enää kiukkuinen. Ei sitten millään.


Entäpä se minun kiukku? Tipotiessään! Kehrään jälleen rakkaani kainalossa. Tyytyväisenä. Onnellisena. Kaikki on hyvin.



torstai 10. heinäkuuta 2014

Vielä 10 asiaa, jotka ovat onnellisuutesi esteinä


Lue tästä ensimmäiset ja toiset 10 asiaa...

20. Älä tuhlaa aikaasi selittämällä itseäsi muille


Ystäväsi eivät todellakaan tarvitse sitä, eikä meillä ole valtaa siihen, mitä muut meistä ajattelevat. Vaikka teet millaisia taikatemppuja, ihmiset pitävät sen oman mielipiteensä sinusta jokatapauksessa, joten miksi vaivautua? Tee niinkuin sydämessäsi koet oikeaksi.

@Shutterstock


21. Lopeta tekemästä samoja asioita yhä uudestaan ja uudestaan


Kun sinulla on eniten kiire, on sinulla eniten kiire pysähtyä. Hengitä syvään, vaikka kolmesti ja huomaa sen rentouttava vaikutus. Jos toistat itseäsi, saat samoja tuloksia. Joskus on hyvä ottaa etäisyyttä asioihin, jotta voi nähdä metsän puilta.

@Shutterstock


22. Näe kauneus pienimmissäkin hetkissä


Nauti pienistäkin asioista, sillä joku päivä voit huomata juuri niiden olleen niitä isoja asioita. Elämäsi parhaat palaset koostuvat juuri niistä pienistä hetkistä, joita vietät hymysuin sinulle merkityksellisten ihmisten kanssa.

@Shutterstock


23. Lakkaa yrittämästä tehdä kaikesta täydellistä


Tosi maailma ei palkitse perfektionismia, se palkitsee ihmiset, jotka saavat asiat tapahtumaan.

@Shutterstock


24. Lakkaa kulkemasta sitä helpointa tietä pitkin


Elämä ei välttämättä ole helppoa, erityisesti kun haluat saavuttaa jotain merkityksellistä. Älä siis valitse helpointa reittiä. Tee jotain tavallisesta poikkeavaa.

@iStock


25. Älä teeskentele kuin kaikki olisi hyvin silloin, kun ei ole


Se on ihan ok välillä romahtaa hetkeksi. Ei kukaan oikeasti oleta sinun olevan vahva koko ajan, eikä ole mitään tarvetta teeskennellä, että kaikki menisi tosi hyvin koko ajan. Sinun on hyvä opetella olemaan huolehtimatta siitä, mitä muut sanovat. Itke, jos itkettää. Se on vapauttavaa. Mitä pikemmin koet tunteesi tukahduttamatta niitä, sitä nopeammin hymyilet jälleen.

@Shutterstock


26. Lopeta muiden syyttely ongelmistasi


Onnellisuutesi ja unelmiesi saavuttaminen riippuu siitä, miten hyvin otat vastuuta omasta itsestäsi. Kun syytät muita - oli syypäät sitten ihmiset tai olosuhteet, kiellät silloin oman vastuusi ja tietyllä tavalla annat muiden hallita elämääsi.

@Shutterstock


27. Lopeta olemasta kaikkea kaikille


Se on mahdoton tehtävä ja poltat itsesi loppuun tuossa tuokiossa. Kun keskityt saamaan hymyn vain yhden henkilön kasvoille kerrallaan, muutat maailmaa. Et ehkä koko maailmaa, mutta ainakin heidän maailman, joten kavenna fokustasi.

@Shutterstock


28. Lakkaa murehtimasta liikaa


Murehtiminen ei vie pois huomisen taakkoja, mutta se vie ilon tästä päivästä. Yksi keino arvioida murheiden astetta on kysyä itseltään “Onko tällä asialla merkitystä vuoden päästä? Oikeasti? Entä kolmen vuoden päästä? Viiden?” Jos vastaat kieltävästi, ei se ole murehtimisen arvoista tänäänkään.

@Shutterstock


29. Älä keskity niihin asioihin, joiden et halua tapahtuvan


Keskity niihin asioihin, joiden haluat tapahtuvan. Positiivinen ajattelu on menestystarinoiden eturintamassa. Kun heräät joka aamu ajatukseen “Mitä ihmeellistä ja ihanaa tänään tapahtuu?” opetat mieltäsi keskittymään enemmän hyviin asioihin, sillä mitä enemmän keskityt hyvään elämässäsi, sitä paremmin niitä huomaat.

@Shutterstock


30. Lakkaa olemasta kiittämätön


Herää joka aamu päivääsi tuntien kiitollisuutta elämästäsi, riippumatta siitä olotilasta missä olet. Jossainpäin joku epätoivoisesti kamppailee omastaan. Sen sijaan, että keskittyisit miettimään asioita, joita sinulta puuttuu, keskity huomioimaan asiat, joita sinulla on.

@Shutterstock
Tämä teksti on käännetty todella vapaasti ja pirjomaisesti.

Alkuperäinen lähde: http://www.lifebuzz.com/just-stop/#!SgbmT

sunnuntai 6. heinäkuuta 2014

Miksi laihduttaminen on typerää


Huomautus!
Näin ollen sinulla on lupa olla onnellinen,
rakastaa itseäsi, ymmärtää oma arvosi,

uskoa upeisiin asioihin, ja tulla
kohdelluksi rakastavasti ja kunnioitettavasti.
- thehiyl.com

Kun päätämme alkaa dieetille, tai muuten vain ottaa tavoitteeksi laihtua, emme elä hetkessä. Mikä siinä sitten on vialla?

Se; että mieli, joka janoaa jotain, janoaa koko ajan uudelleen ja uudelleen jotain lisää. No niin. Pudotamme painoa ja saavutamme tavoittemme. Mitä sitten tapahtuu? Alamme pelkäämään, että menetämme sen, minkä olemme saavuttaneet. Tai löydämme jotain muuta, mitä pitää korjata. Kierre on valmis. Voisiko ennemmin vaan elää? Laihduttamisen idea on kurja myös siksi, että se olettaa, että ihmisessä olisi jotain vialla, olis jotain korjattavaa.

Hedelmällisempää on opetella rakastamaan omaa itseään sellaisena kuin on. Kunnioittamaan sitä, mitä on. Monille itsensä hyväksymättömyys juuri ajaa laihduttamiseen. No entäpä kilpirauhasongelmat yms, jossa sairaus lihottaa? Joskus sitä saattaa vaikkapa lääkäri tai muu hoitaja ehdottaa.

Keskitymme siihen, mitä näemme. Kun näemme vain läskimme, meidän on tosi vaikea nähdä mitään muuta. Esim sitä hyvää, mikä meissä on. Tunnesyömiseen en tässä paneudu sen enempää, sillä mielestäni se on vain sitä, että ihminen on samaistunut tuhoisaan ajatukseen ja kuvittelee sen todeksi. Piste.


Keho on kulkuväline 


Joskus myös ajattelutavan vaihtaminen voi auttaa hyväksymään kehon sellaisena kuin se on. Esim, jos verrataan sitä vaikkapa autoon.

Keho tarvitsee oikeanlaista polttoainetta, ihan kuin autokin. Jos bensa-autoon laitetaan dieseliä, lakkaa se käymästä. Kun ihminen laittaa tankkausaukostaan sisälle itselleen sopimatonta polttoainetta, näkyy se ensin pieninä häiriötekijöinä terveydessä ja myöhemmin sairauksina, kuten vaikkapa diabeteksena.

Ihmisten polttoainemaailmassa vallitsee melkoinen trafiikki. On paleota, heikkilää, heinosta, raakaruokaa, vegaaniutta, ja ja ja.... Kukaan ei kuitenkaan ole sinun kehosi. Vain sinä voit tietää, mikä on parasta sinun moottorillesi ja mikä pitää sinut käynnissä. Itse kokeilemallakin selviää, mutta joskus on hyvä tarttua myös ravintovalmentajan apuun, joka katsoo kehosi tarpeita ihan eri näkökulmasta ja voi täten auttaa löytämään sen oikean ja sopivan ruokavalion.

On yksi asia, josta varmasti kaikki näkemykset ovat yhtä mieltä ja se on ruuan puhtaus. Koeta valita mahdollisimman puhdasta ruokaa. Enkä usko, että yksikään myöskään suosii valtaisaa sokerin ja nopeiden hiilareiden käyttöä. Mietippä mitä tapahtuu, jos laittaisit vaikkapa auton polttoainesäiliöön herkkukurkkuja?




Keho tarvitsee säännöllistä huoltoa, niinkuin autokin. Kun huollamme autoa säännöllisesti, lisäämme öljyt ajallaan jne, toimii se luotettavammin, ja minimoimme myös yllättävät hajoamiset. Sama juttu pätee kehoon. Kun pidämme huolta kokonaisvaltaisesti tästä kulkuvälineestämme, lisäämme kehomme käyttömukavuutta ja luotettavuutta. Koska olet viimeksi vaikkapa tarkistuttanut hampaasi? Hampaidenkin terveys on tärkeää ihmisen hyvinvoinnille.

Auto tarvitsee liikettä, muuten siitä ruostuvat jarrut. Liikettä tarvitsee myös kehomme. Ihminen on luotu liikkumaan. Jos et pidä juoksemisesta, kokeile kävelyä. Sen sijaan, että keskittyisit hyljeksimään kaikkea, koeta löytää se jokin, mikä saa sinut innostumaan. Minä en tiennyt tykkääväni tehojumpasta ennenkuin kokeilin. Rakastan sitä tunnetta, kun kerrassaan taitavan valmentajan avulla tekee aina pikkuisen paremmin, ylittää oman mukavuusalueensa, sillä siellä ne parhaat asiat ovat. Kehittymistä tapahtuu, kun vaan ylittää rajansa aina välillä.

Sitten on vielä auton tuunaaminen, jossa parannellaan joko auton suorituskykyä tai ulkonäköä. Ihminen voi haluta “tuunailla” itelleen vaikkapa sixpackit :o). Jos se tuo iloa, niin mikäs siinä!

Siitä voi olla monta mieltä, että tarvitseeko auto hellyyttä… :o) Keho ainakin tarvii! Nyt en puhu siitä, mitä kahden ihmisen välillä voi tapahtua, vaan siitä henkisestä hellyydestä, jota voit osoittaa itsellesi. Se on sellaista rakkautta, jota kukaan muu ei voi antaa ja jonka antajana juuri sinä olet pääosassa. Miten sielusi sisustat? Koska olet viimeksi vaikkapa silittänyt poskeasi tai käsivarttasi hellästi ja kertonut itsellesi, että jees, kelpaan ihan näin vaan.

perjantai 4. heinäkuuta 2014

Hampparit itse tehdyillä kalapihveillä ja bataattiranskiksilla


Aloita ensin kalapihveillä....

Kalapihvit

400 g seitä (msc)
1 muna
½ dl tilliä
1 dl mantelijauhetta
1-2 tl sitruunamehua
1 tl kapriksia
1 tl suolaa
1-2 tl pippuria (itse käytin Santa Marian Seafood & Fish -sekoitusta)
(loraus kauramaitoa)

Nälkä. Mikä ihana tekosyy tehdä kotihamppareita. Valitsethan vastuullisesti pyydettyä MSC-seitä. Jauha kala tehosekoittimessa. Lisää muut ainekset ja sekoita, kunnes ainekset ovat tasaisesti sekaisin. Massan tulee olla muotoiltavan pehmeää. Jos seos on kovaa, lisää loraus kauramaitoa. Paista kookosöljyssä (tai voissa) kauniin ruskeiksi.

Näistä tuli tähän asti ihan parhaat itsetehdyt kalapihvit. Eivät kestäneet kauaa jääkaapissa.




Bataattiranskikset 

Bataattia
Oliiviöljyä
Merisuolaa
(Valkosipulia)

Näihin ransiksiin sain idean Optimal Performancen blogista. Pilko bataatti ranskismaisiksi siivuiksi. Sujauta folion sisälle ranskisia, loraus oliiviöljyä, päälle vielä merisuolaa. Halutessasi voit tehdä valkosipulisia ranskiksia lisäämällä valkosipulisiivuja joukkoon. Nam. Sitten grillin päälle hautumaan. Toki nämä nyytit paistuu myös uunin lämmössä pehmeiksi.

Hampparit

Kalapihvejä
Gluteenittomia sämpylöitä
Majoneesia
Tilliä
Tomaattisiivuja
Suolakurkkusiivuja
Salaattia

Kätevä emäntä tekaisis varmaan itte sämpylänsä aina, mutta tämä emäntä ei tällä kertaa "vihtiny". Samoin en vihtiny tehhä itte majoneesia, vaan käytin kaupan valamista :) Jo kertaalleen mainitusta Optimal Performancen blogista löytyy myös terveellinen majoneesiresepti.

Paahda grillissä tai uunin lämmössä sämpylät. Lado kaikki herkkutäytteet väliin. Nauti bataattiranskisten kera hyvässä seurassa. Kyllä kelepaa! Muiskis <3

perjantai 27. kesäkuuta 2014

Suklaata, suklaata, enemmän suklaata


Ihanaa suklaata. Raakasuklaa on todella helppo tehdä ja pian päästä hifistelynkin makuun, jos haluaa. Teen yleensä perussuklaan, jonka jaan sitten muutamaan erään, jotka maustan eri tavoin. Tässä on nyt yhdestä suklaamassasta tehty kolmea eri makua, olkaa hyvät!



Perusraakasuklaa

2 dl kaakaomassaa
2 rkl kookosöljyä
2 dl kaakaovoita
1/2 tl merisuolaa
2 rkl hunajaa
4 rkl kaakaojauhetta

Raastoin kaakaomassan ja -voin ennen sulatusta. Sulata ainekset vesihauteessa, ethän kuitenkaan pidä haudetta kiehuvana, sillä raakasuklaan hyödyt säilyvät, jos sulatus tapahtuu alle 40 asteessa. Jos haluat toimia varman päälle, hanki kaupasta mittari. Nosta sula suklaa pois hauteesta. Jos haluat, voit tässä vaiheessa nakella erilaisia superfoodeja suklaan sekaan, esim macaa.


Mantelitäytesuklaa

Perusraakasuklaata
Mantelivoita

Tähän suklaaseen sain idean Wellberriesin blogista. Kaadoin muotin pohjalle sulaa suklaata ja tein kaikkeni, jotten olisi kaatanut tuota sulaa suklaata myös suoraan suuhun. Nam. Päälle kiepsautin hieman mantelivoita. Voit tehdä mantelivoita itsekin, mutta olin hoppuinen ja käytin Punnitse & Säästä -kaupasta ostettua mantelivoita. Päälle vielä loraus suklaata ja pakkaseen odottamaan jähmettymistä. Tästä tuli ihan parasta suklaata ikinä!


Vaniljaraakasuklaa

Perusraakasuklaata
Vaniljaa

Jaoin loppu perusraakasuklaan kahteen osaan. Toiseen sekoitin sekaan teelusikallisen vaniljaa. Tästä tuli hienostuneen makeata, aah.

Lakritsiraakasuklaa

Perusraakasuklaata
Lakritsijuurijauhetta

Kolmannekseen perusraakasuklaaihanuuteen sekoittelin melkosen reilun teelusikallisen lakritsijuurijauhetta, sillä pidän reilusti lakritsisesta mausta.

perjantai 20. kesäkuuta 2014

Toiset 10 asiaa, jotka ovat onnellisuutesi esteinä


Lue tästä aikaisemmat 10 asiaa...


11. Älä käy tyhjäkäynnillä


Jos mietit liikaa asioita, kehittelet pian aikaa ongelmia, joita ei ollut alunalkaen olemassakaan! Arvioi tilanteet ja toimi päättäväisesti. Kieltäminen ei ratkaise ongelmaa, saati vie sitä pois. Kehittyminen vaatii riskien ottamista. Piste. Haparoimalla on hankalampi päästä perille. Kun olet läsnä hetkessä, mielesi ei murehdi menneitä, eikä pelkää tulevia.

©Shutterstock


12. Lakkaa ajattelemasta, ettet olisi valmis


Harva meistä kokee olevansa 100% valmis uuden mahdollisuuden äärellä, sillä useimmat suurimmista mahdollisuuksistamme elämässämme vaativat meitä kasvamaan ulos mukavuusalueeltamme, mikä tarkoittaa sitä, että koemme ensin hieman ei-niin-kivoja-fiiliksiä.

©Shutterstock


13. Lakkaa ajautumasta suhteisiin vääristä syistä


Valitse viisaasti ja sydämellä ihmissuhteesi. On oikeasti parempi olla vaikka yksin kuin tuhoisassa suhteessa. Ei ole kiirettä. Jos jokin on tarkoitettu kohdallesi, se tapahtuu - juuri oikeaan aikaan, juuri oikean ihmisen kanssa ja parhaasta mahdollisesta syystä. Rakastu siis silloin, kun olet valmis, älä silloin, kun tunnet olosi yksinäiseksi.


©Shutterstock


14. Vanhojen suhteidesi toimimattomuus ei ole todiste siitä, ettei uusi suhde voisi toimia


Elämässämme jokaisella kohtaamisella on tarkoituksensa. Voit huomata osan ihmissuhteistasi koetelleen ja testanneen sinua, olet voinut kokea hyväksikäyttöä, jotkut ihmissuhteistasi ovat opettaneet sinua. Mikä tärkeintä; ne kaikki omalla tavallaan tuovat esille sen parhaan sinussa.

©Shutterstock


15. Lopeta muita vastaan kilpailu


Tiedätkö takuuvarman keinon, jolla saa itsensä alakuloon sadasosasekunnissa? Näin käy, kun vertailet itseäsi muihin ja luulet, että muilla menee paremmin kuin sinulla. Mitäpä jos keskittyisit vain omaan itseesi ja siihen, miten voit ehkä parantaa jotain elämässäsi vaikka yksi asia kerrallaan eteenpäin? Menestymisessä ja onnistumisessa kilpailet vain itsesi ja ainoastaan itsesi kanssa.


©Shutterstock


16. Jätä kateus taaksesi


Kateudella voit tehdä melken jo taidetta keskittymällä laskemaan muiden siunauksia omiesi sijaan. Osta sievä pikku vihkonen ja aloita kiitollisuuspäiväkirjan pitäminen. Sen avulla opit helposti arvostamaan niitä siunauksia mitä sinulla jo on ja pääset kateudesta eroon.

©Shutterstock


17. Lopeta valittaminen ja itsesi sääliminen


Elämä heittelee eteemme haasteita ihan tarkoituksella - ohjatakseen sinua siihen suuntaan, mikä on sinulle tarkoitettu. Et välttämättä näe tilanteen kokonaisuutta ja kaikkia palasia juuri silloin, kun asiat tapahtuvat ja koettelemukset voivat tuntua kovilta. Mieti hetki niitä haasteita, joita olet elämäsi varrella kokenut. Mitä olet oppinut niistä? Mitä valintoja olet tehnyt elämässäsi niiden kokemusten perusteella? Usein saatat jälkikäteen vasta huomata miten ne ovat johdattaneet sinut parempiin kokemuksiin, parempaan elämänlaatuun ja tilanteisiin, joten hymyile!


©Shutterstock


18. Heitä kaunankantaminen tähän paikkaan


Ethän elä elämääsi viha sydämessäsi. Päädyt vahingoittamaan itseäsi enemmän kuin ihmisiä, joita vihaat. Anteeksianto ei tarkoita väärien asioiden pitämistä oikeana, vaan se on sitä, että et anna menneisyytesi tapahtumien pilata koko elämääsi. Anteeksianto on vastaus! Päästä irti, löydä mielenrauha ja vapauta itsesi! Ja muista, ettei anteeksianto ole vain muita ihmisiä varten, vaan se on armelias teko myös itsellesi.

©Shutterstock


19. Älä ajaudu “juupas-eipäs” -väittelyihin muiden kanssa


Sinulla on oikeus mielipiteeseesi, kuten meillä muillakin. Mielipideväittelyissä ei ole voittajia.

©Shutterstock


20. Älä tuhlaa aikaasi selittämällä itseäsi muille


Ystäväsi eivät todellakaan tarvitse sitä ja ne muut ajattelevat kuitenkin mitä ajattelevat. Vaikka teet millaisia taikatemppuja tahansa, ihmiset pitävät oman mielipiteensä sinusta jokatapauksessa, joten miksi vaivautua? Tee niinkuin sydämessäsi koet oikeaksi. Opettele huomaamaan ennemmin ne, jotka rakastavat sinua ehdoitta, kuin ne, jotka eivät näin tee.

©Shutterstock





Tämä teksti on käännetty todella vapaasti ja pirjomaisesti. Lue myös seuraavat 10 asiaa :o)


Alkuperäinen lähde: http://www.lifebuzz.com/just-stop/#!SgbmT



perjantai 13. kesäkuuta 2014

Marsipaanisuklaajäätelö

Tein tätä ihanuutta pakkaseen valmiiksi. Sulattelin sitten fyysisesti rankan työpäivän päätteeksi. Ja mikäs sen ihanampaa, kuin pilkkoa tuoreita mansikoita kyytipojaksi.

2 banaania
½ dl mantelimaitoa
½ dl pihlajanlehtiä
2 kourallista liotettuja manteleita
2 rkl raakakaakaojauhetta

Koristeluun:
tuoreita mansikoita
kaakaonibsejä

Blendaa ainekset sileäksi mössöksi ja siirrä rasiassa pakastimeen. Sekoita välillä jäätymisen aikana. Kun tämä ihanuus on lusikoitavan pehmeää, nauti pian. Jos jäätelö jää pakkaseen yön ajaksi, on se kivikovaa, jota sitten pittää vähäsen sulatella ennen herkuttelua. Tummuneet banaanit sisältävät omaa sokeriaan jo siinä määrin, ettei jäätelö mielestäni tarvitse enää muuta makeutusta.

Vinkki: Uhkaavatko banaanit mennä pilalle? Pilko banaanit siivuiksi ja pakasta. Banaanisiivut ovat sellaisenaankin herkullisia ja jos sulattelet niitä hetken, tulee niistä jo sellaisenaan herkkujäätelöä, kun hieman blenderissä surautat tai tee niinkuin minä tässä, eli käytä tummuneita banaaneita raakajäätelön ainesosana.


tiistai 10. kesäkuuta 2014

Suklainen vadelmamousse

Mikäs sen ylellisempää kuin suklainen vadelmamousse lounaaksi?


Vadelmasuklaamousse

  • pieni kourallinen liotettuja manteleita (voit korvata mantelit myös 1/2 avokadolla)
  • 1/2 banaani
  • 1/2 dl vadelmia
  • 1 rkl raakakaakaojauhetta
  • 1 tl ruusunjuurijauhetta
  • 1 dl riisiproteiinijauhetta + 1 tl vaniljajauhetta taikka sitten vaan 1 dl vaniljanmakuista proteiinijauhetta
  • pakuriteetä tai vettä
  • 1 rkl chia-siemeniä
  • 1 tl kaakaonibsejä
Soseuta kaikki ainekset nibsejä lukuunottamatta blenderissä. Huomioithan, että jos käytät vaniljanmakuista protskujauhetta, ei sitä voine enää kutsua raakaruuaksi keinotekoisten makeutusaineiden vuoksi. Laita pakuriteetä tai vettä vain sen verran, että saat moussemaisen koostumuksen. Jos tulee vahingossa litkua, niin lisää hieman chiasiemeniä ja anna chiasiementen muodostaa geeli, jolloin moussen rakenne tukevoituu. Koristele mousse kaakaonibseillä ja vadelmilla. Voit lisätä sekaan myös villiyrttejä, kuten olen tässä lisännyt karvasmantelin makua pihlajanlehdillä.



torstai 5. kesäkuuta 2014

Herkullinen raaka omenapiiras

Tämä raaka omenapiiras oli ihan liian hyvää. Se ei säily seuraavaan päivään. Ei sitten millään. Tein tätä omenapiirasta illanviettoon hyvien ystävien kanssa. Alkuperäisen reseptin löysin Kempparin blogista, josta Noora Shingler oli taas vastaavasti löytänyt HS:stä Outi Rinteen loihtimana. Muokkasin reseptiä hieman oman ruokakaappini valikoimiin sopivaksi :o)

Pohja:
3 dl pähkinöitä ja siemeniä
12 kuivattua taatelia
ripaus hienoa merisuolaa
1 rkl juoksevaa hunajaa
1/2 tl kardemummaa
(omenamehua)

Täyte 1:
100 g mantelijauhoa
1 omena
juoksevaa hunajaa
ripaus kanelia

Täyte 2:
3 omenaa kuorittuna
Marinadi:
1 rkl sitruunamehua
1 rkl juoksevaa hunajaa
1 tl vaniljajauhetta
1/2 tl kanelia


Aloita valmistamalla marinadi sekoittamalla ainekset keskenään. Pyri suosimaan aineksissasi luomua. Jos ei ole luomuhunajaa saatavilla, niin suosi kotimaista, sillä hunajan hyvää tekevät ainesosat tuhoutuvat kuumennettaessa ja ainakin osa ulkomaisesta hunajasta on voinut käydä kuumennusprosessin läpi. Kuori omput ja pilko pieneksi. Valuta marinadi omenapalasten päälle ja jätä maustumaan.




Valmista seuraavaksi pohja. Käytin tähän pohjaan auringonkukan- ja kurpitsansiemeniä, cashewpähkinöitä sekä manteleita. Murskaa siemenet, pähkinät, mantelit ja taatelit murskaksi. Ethän sekoita liikaa pähkinöitä, jottei niiden öljy ala erottua.

Lisää loputkin ainekset ja sekoita kauttaaltaan. Jos taikina tuntuu liian kuivalta, lisää sekaan todella varovasti omenamehua, kunnes taikina pysyy koossa.

Painele taikina noin 20 cm halkaisijaltaan olevaan vuokaan. Laitoin pohjalle varalta leivinpaperia. 

Valmista marsipaani. Olin laiska ja käytin valmista mantelijauhoa, mutta toki voit varmistua manteleiden tuoreudesta jauhamalla ne itse. Kuori ja paloittele omena ja blendaa sileäksi. Sekoita sekaan hyvin hunaja, vaniljajauhe ja kaneli. Sivele lempeästi marsipaani pohjan päälle.

Lopuksi asettele maustuneet omenakuutiot marsipaanin päälle ja laita jääkaappiin vähintään puoleksi tunniksi jäähtymään.


Jos herkuttelet omenapiiraan kesäaikaan, ovat villiyrtit käytössäsi tuoreena. Laitoin tähän päälle karvasmantelille maistuvia pihlajanlehtiä.


Jäljellä ovat enää hunajasta ja marsipaanista sotkeentuneet lusikat, jotka odottavat herkkusuita puhdistamaan. Nam. Tätä herkkua teen toistekin!